Pulkkamatka muistoihin

 

 

Odotettu lumipeite oli saapunut mummolan maisemiin ja pienin pääsi pulkan kyytiin ensikerran. Jostain muistoista, kauneimmista, kumpusi mieleeni se ensimmäinen pulkkamatka, kun kyydissä istuikin tuo isoin sisko. Mun pieni esikoiseni silloin ensimmäisenä talvenaan. Kun ensin jännitti ja sitten hymyilytti. Ja nyt oli ensimmäisellä pulkkamatkallaan mun pienin, samanlaisin ilmein. Siinä hetken muistelin tuota aikaa, ihmettelin kuinka onkaan nämä vuodet niin juosseet.. Mutta täällä lapsuuden kodin maisemissa on helppo palata muistoissa vielä kauemmaskin, omaan lapsuuteen, niihin pulkkamäen vauhteihin tai lumilinnan rakennuspuuhiin. Täällä niistä tytöille kerrotuista tarinoista tulee niin totta ja vieläkin kultaisempia.. Suurta onnea on nuo kauniit muistot ja ensimmäinen pulkkamatka rakkaassa pihapiirissä. 

Joulukadun avajaiset ja paraati

Hetken mietimme, että lähdetäisiinkö Fionan balettitunnille vaiko kaupungille joulukadun avajaisiin. Päätimme lähteä sitä jouluista paraatia katsomaan ja avajaisten tunnelmaa ihastelemaan, eihän sitä malttanut väliinkään jättää. Paljon riitti katselemista paraatissa, pikkuisimmankin käsi nousi vilkuttamaan ohikulkeville tontuille ja enkeleille, prinsessoille, lumiukoille sekä koirille. Nähtiihän me tietysti myös joulupukki sekä yhtä tärkeät poliisiautot ja ratsut. Ja sen kauniin jouluikkunan äärellä kului tovi jos toinenkin, riitti katselemista niin pienille kuin isommillekin silmille. Ihana päivä, onneksi lähdettiin.

Hyasintit

Lähdettiin piipahtamaan Ikeassa. Tytöt halusivatkin mennä tunniksi sinne leikkipaikkaan ja pienin nukkui rattaissa, joten minulla oli sellainen rauhallinen hetki kierrellä pitkin ja poikin eri osastoja. Toki keltainen kassikin sen myötä täyttyi, vaikka lähdimme hakemaan vain kynttilöitä ja ne tärkeimmmät eli keittiön kylmälaitteiden vetimet kokeiltavaksi. Mutta eihän näitä hyasintteja voinut vastustaa. Niin suloisesti ne kököttivät siinä rivissä, joten kotiin lähti palanen tuota joulun tuoksua, yhtä lemppareistani. Vielä iltaruuaksi lihapullat ja sitten kohti kotia, jonne saimme faarin viikonlopuksi vierailulle ja raksalle taas auttelemaan.

Muruseni 1v3kk

Pienin muruseni on kasvanut hurjasti. Jokainen päivä tuo tullessaan uusia juttuja ja osaamisia, noita ihania oivalluksia, joista on itsekin sitten niin innoissaan. Ja siskojen leikeissä on niin mukana, ihan kuin olisi aina siellä ollut. Niin seuraa isompiaan ja ottaa kaikesta mallia. Nukkevauvaa hoidetaan paljon ja kun sille antaa maitoa, kuuluu pienen suukusta söpösti "nannan". Nukkekoti järjestetään joka päivä ja työnnellään pienissä vaunuissa sen pikkuisinta asukasta. Sitten ojentaa minulle sellaisen pikkuisen prinsessanuken, sen vaatteen ja kertoo ilmeillään ja omalla äännähdyksellään, että se pitäisi puettaa. Sanoja, kuten äiti, tyttö, vauva, auto ja heijaa (keinuu) toistelee päivittäin. "Ei" ja "kyllä" tulee nyökäten. Ja kuinka paljon ymmärtääkään jo asioita sekä muistaa hirmuisesti. Usein nukkumaan mennessä muistellaankin kaikkia kivoja hetkiä menneeltä viikolta tai kuluneelta päivältä. Sitten menee suu suloisesti suppuun ja pieni sormi suukun eteen, kun näyttää, että pitää olla hiljaa.. Ja kaikkien uusien asioiden ja oivallusten, imetyksen lopetuksen sekä kävelemään oppimisen myötä on kai minunkin hyväksyttävä, ettei mun pienin taidakkaan olla enää niin kovin pieni. Mutta niin on ihana ja ihan paras on juuri tässä. Ja pieni on siltikin vielä..

Joulupipareita

Tänään leivottiin ensimmäiset joulupiparit innokkaiden pikkuleipureiden kanssa. Siskon muottikasasta löytyi jokaiselle se lempimuotti, mutta taikinaan paineltiin myös perinteiset enkelit, kuuset, tähdet ja possut noiden autojen, nallekarhujen, linnojen, miekkojen ja lumihiutaleiden viereen. Pieninkin osallistui ensimmäistä kertaa oman kaulimen kera ja taisi siinä samalla jäädä taikinan reunaan myös pienet hampaanjäljet. Pitihän taikinaa vähän maistaa, sehän on oleellinen osa koko leipomista. Iltapäivällä ihana tuoksu valtasi keittiön ja kun piparit olivat saaneet ylleen valkean kuorrutteen ja koristeet, keitettiin niiden seuraksi jouluteetä. 

Siskon kodissa tuoksui ihan joulu.

i Stockholm

Tukholman lumoaa aina. Ja koska tällä kertaa matkasimme Viking Linella, oli meillä mahdollisuus kävellä läpi tuon tunnelmallisen Vanhan kaupungin, kurkistaa sen kapeisiin käytäviin ja pieniin kujiin, kulkea pitkin mukalakivikatua ja piipahtaa siellä ihastuttavassa lelukaupassa, mistä mukaan tarttui lapsille tuliaisia tälläkin kertaa. Ihan kuin ohikulkumatkalla. Pienen matkailijan lounasaikaan siemailtiin jogurttiset smoothiet ja jatkettiin sitten ihania ostoksia tehden. Ja aina käynninarvoinen Zarakin oli sitten viime kerrasta taas muuttanut omalle paikalleen. Vähän vielä karkkiostoksia siitä karamellikaupasta, kävelyä Vanhan kaupunkin läpi takaisin ja mäkkiruoan kanssa laivalle. Ihan paras päivä kauniin Tukholman tunnelmissa ja seuraavan yön merikin oli ihan tyyni.