Aamulla, kun pikkuiset tossut oltiin mukaan etsitty, pienet vauvat kaukaloihin asetettu ja muutama tarpeellinen niille kasseihin sujautettu, lähdettiin iloisin mielin Laaksolahden Monitoimitalolle syksyn ensimmäiseen muskariin. Öisen sateen jälkeen maa oli kostea, mutta lämmin auringonpaiste helli meitä.
Tämä pieni neiti viisaa, missä on koti.
Ja tämä neiti on muskarin lähtötunnelmissa jo viidettä kautta.
Ja kun oltiin muskarissa uusia lauluja opeteltu, niiden tahdissa lauluja leikitty ja sitten tossut takaisin pussukkaan sujautettu, lähdimme ajelemaan kohti Lauttasaarta ja viettämään ystävien yhteistä päivää.
Johanna oli laittanut meille maittavan lounaan, ja sen jälkeen lähdimme ulos kävelemään pitkin kaunista Luattasaaren merenrantaa. Hyvästelemään lempeä merituuli, rakentamaan vielä muutamat hiekkakakut ja keinumaan korkeuksiin sinitaivasta vasten.
Pian avautui meri, jonka äärellä lumoutuu joka kerta. Siitä, miten tuuli luo aaltoja rantahietikkoon ja aurinko kimallusta veden ylle. Siihen jää hengittämään raikasta merituulta joka tulee jostain tuolta kaukaa. Jää katsomaan kauas, kohti ulappaa, jonka päässä on tuntematon, johon taivaanranta sekoittuu.
Pian avautui meri, jonka äärellä lumoutuu joka kerta. Siitä, miten tuuli luo aaltoja rantahietikkoon ja aurinko kimallusta veden ylle. Siihen jää hengittämään raikasta merituulta joka tulee jostain tuolta kaukaa. Jää katsomaan kauas, kohti ulappaa, jonka päässä on tuntematon, johon taivaanranta sekoittuu.
Siellä me olimme, ystävät, pienet ja vähän isommat, jakamassa kauniin päivän. Hetken, ennenkuin pieni lämmin syyssade saatteli meidät takaisin.
Ja kun meri oltiin hyvästelty ja pienen sateen alta pois ehditty, saatiin maistaa Johannan leipomaa lämmintä omenapiirasta. Niin hyvältä maistui ulkoilun jälkeen kuppi kuumaa ja piirakkapala vaniljaisen kastikkeen kanssa siinä yhdessä rakkaimpien ystävien.
Herkutteluhetken jälkeen jatkuivat yhteiset leikit vielä..
.. ennenkuin tuli aika kotiinlähdön.
Kiitos ihanasta päivästä!