Pikkuiset paketit

Ensimmäiset pikkujoulut ja lasten suloiset paketit. 

Oli pöytä täynnä herkkuja ja siskon koti täynnä ihania ystäviä. Leijaili ilmassa riisipuuron tuoksun lisäksi jo palanen lähestyvän joulun tuntua.. Voi, kuinka olikaan ihana päivä!

Luopumista

Marraskuu. Syksy on mennyt vauhdilla. Ollaan nautittu vapaapäivistä, ollaan oltu töissä. Koulu sujuu hyvin ja eskarissa on mukavaa. Pieninkin on jo tottunut päiväkotiin ja saanut kivoja kavereita, joista iltaisin aina juttelee samaan tapaan kuin isosiskotkin omistaan. Arki. Se on tätä nyt eikä se muuksi muutu. Välillä iskee haikeus ja iso ikävä sitä mennyttä, välillä taas tuntuu, että tämä on oikein hyvä näin. Joten ehkä tähän kaikkeen alkaa tottua jo, ja ne ihanatkin hetket arjen keskeltä ovat löytyneet. Mutta luopumista sitä jollaintavalla tuntee tekevänsä, vieläkin. Ei ole enää niin paljon aikaa olla yhdessä, mennä ja tehdä. Ei niin jaksakaan. Eikä tule enää niin kirjoiteltua tänne, kuvata ja muistella. Sillä haluan antaa ajan lapsilleni, tärkeämmille asioille. Vaikka tätäkin on välillä niin kovin ikävä. Mutta näillä mennään, mennään niin kuin hyvältä tuntuu.

Mukavaa maanantaita ja uutta viikkoa!