Virpojia

Pohjanmaalla on tapana mennä trullittamaan eli virpomaan vasta pääsiäislauantaina, joten aamupäivällä puettiin ylle toivotut prinsessapuvut ja otettiin käsiin Tähkäpäälle kannu ja Auroralle kori sekä kimppu höyhenkoristeltuja pajunkissoja. Yhdessä pikkupupun ja ritarin kanssa taittui mukavasti matka faarin moottorikelkan reen kyydissä istuen. Tällä kertaa pikkuiset naminkerääjät lapsuutemme tyyliin laulaa lurauttivat pienimmällekin mukanaolevalle pupuselle tutun Tähti-laulun. Palkaksi saivat suklaisia pääsiäismunia ja värikkäitä nameja, joita sitten availtiin kilpaa mummolan pöydän äärellä. Ja se kaikkein pienin pupunen heräili uniltaan täysin tietämättömänä isompien touhusta, mutta on varmasti mukana naminhakureissulla sitten ensi vuonna.

Olisihan tämä pikkupupu ollut aika suloinen näky isompien mukana!

Pääsiäismunia

Pitkänä perjantaina istahdettiin pöydän äärelle maalaamaan keraamisia munia. Niiden valkea kuori peittyi kauniista kiekuroista ja pääsiäisen väreistä, tummista läiskistä sekä iloisista naamoista, kun  siveltimin vedeltiin maalia niiden pintaan. Keskittyneesti. Pikkuisin köllöteli silläaikaa olohuoneen lattialla tyytyväisenä mummin pienten koristemunien kanssa. Niitä oli kiva vähän kopsutella yhteen.

Hyvää pääsiäistä!

Vietämme pääsiäistä täällä maalla lapsuudenkodin tunnelmassa, mummolassa. Tultiin tyttöjen kanssa jo sunnuntaina, joten ollaan ehditty käydä ostoksilla, nauttia kampaajakäynnistä siskon kanssa sekä ulkoilla kevätauringossa. Pienet ovat olleet ihan innoissan, kun ovat päässeet moottorikelkan, mönkijän sekä traktorinkin kyytiin.

Tänään on hiljennytty pääsiäisen sanoman äärellä ja saatiin isikin tänne rakennuspuuhien lomasta pääsiäistä viettämään ja muutamaksi päiväksi rentoutumaan. Ihanaa, kun on koko perhe koolla! ♥

 Huomenna lähteävät pikkutrullit naapuritaloihin virpomaan. Illalla syttyy pellon laidalle iso kokko ja sen äärelle kokoonnutaan kaikin paistamaan makkaraa.

Ihana olla ja nauttia yhdessäolosta herkkuja unohtamatta! :)

Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille!

Ystäviä

Kaunis auringonpaiste saatteli meitä, kun ajeltiin siskon kauniiseen kotiin jakamaan päivä rakkaiden ystävien kanssa. Oli ihana vaihtaa ajatukset kuuman kupin ja herkullisen Annan leipoman pääsiäiskakun äärellä, jakaa nämä hetket, joita aina niin ilolla myöhemminkin muistelee.

Näitä yhdessävietettyjä päiviä aina odotamme, ne ovat sellaisia voimaa-antavia tämän arjen keskellä, kun kokoonnutaan saman katon alle me äitiystävät ja meidän pienet, ystävät toisilleen hekin. Ollaan niin samanlaisessa elämäntilanteessa kaikki, mitä monesti mietimmekin kiitollisina.

 

Tämä meidän tapaaminen näin Pääsiäisen alla on muodostunut jo perinteeksi, ja siihen kuuluu myös erityisesti lasten odottama pääsiäismunien piilotus ja etsintä. Ja tänä vuonna oli suklaamunakasassa muutama muna lisää pienimpiä suklaasuukkuja varten.

Ihan paras tämä meidän joukko, pieniä ja vähän isompia ystäviä pääsiäistunnelmissa!

7 kuukautta

 

Seitsemän kuukautta. Mun pieni, suuri ihme, joka vuosi sitten oli tuntemattomana masussa vielä, ja jolle isosiskojen kanssa haimme toisen ultran jälkeen ensimmäisen mekkosen. Muistoksi. Ja nyt sinisilmät sikkaralla tutkailee kaikkea ympärillään olevaa, johon voisi pienin sormin tarttua ja suurella hymyllään sulattaa meidän jokaisen sydämen. Eikä suru tule puseroon kovinkaan helposti. Seitsemän kuukautta, tuo pienin rakas, joka lattialla ollessaan löytyy välillä jumista sängyn alta ja siinä masulla ollessaan nostelee peppuaan ihan kuin pian lähtisi konttaamaan. Voi, minne katosi se aika, kun nukkui tuossa sykkyrällä sydäntäni vasten ja oli käsivarrella niin kevyt kantaa. Minne katosivat ne kuukaudet, kun kasvoi vastasyntyneestä pikkuinen sisko, joka niin mielellään on jo mukana isompien touhuissa itsekin. Oi, eivät ne minnekään kadonneet, vaihtuivat vain nuo ikimuistoiset hetket päiviksi, kauniit päivät viikoiksi ja viikot onnellisiksi kuukausiksi. Niin nopsaa. Ja joka päivä pysähdyn miettimään, että kumpa tähän voisi aika jäädä, kumpa näissä hetkissä voisi kauemmin viipyä. Mutta entuudestaan tiedän, taitaa se kiihtyä vain.

Rairuohon istutusta

 Istutettiin siskon ja lastemme kanssa tänään rairuoho, jotta se ehtisi itää ennenkuin suuntaamme maalle pääsiäisen viettoon. Kuinka kivaa puuhaa se aina lasten mielestä onkaan, kun saa noita pieniä siemeniä ripotella mullan joukkoon, kastella sitten pienellä kastelukannulla ja asetella tällä kertaa oma pääsiäispupu ruohon kasvua vahtimaan. Ja kuinka aina niin malttamattomina sitä jäädään odottamaa, että pieni vihreä korsi putkahtaisi esiin mustasta mullasta. Voi, minäkin odotan vihreän pilkahdusta, odotan noita terveisiä, jotka kertovat hiljalleen saapuvasta keväästä.