sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Raksalla



Paistettiin aamulla pikkulettuja mukaan, pakattiin auton perälle pulkat ja lähdettiin pitkästä aikaa tyttöjen kanssa rakennustyömaalle katsomaan, miltä se meidän tuleva kotimme siellä näyttää ja viettämään yhteistä sunnuntaita koko perheen kesken. Ensin ulkoiltiin kevätauringon paisteessa pihan kinoksissa kiipeillen ja takapihan mäestä liukuen. Pulkkamäen jälkeen maistui kuuma juoma, joten katetiin pieni kattaus yläkertaan tyttöjen huoneen kohdalle pikkulettuineen ja marenkeineen. Siinä samalla oli väliseinien myötä jo helppo kuvitella elämää niiden sisälle, sillä huonejako ja niiden koko oli nähtävissä. Ihana oli sisustaa kotia sielunsa silmin ja haaveilla kylpyhetkestä ison kympyammeen lämpimässä vedessä. Voi, kun ei millään enää malttaisi odottaa.. Mutta hiljaa hyvä tulee, eikös?

12 kommenttia:

  1. Just niin, hiljaa hyvä tulee! Hienolta näyttää, päivä päivältä valmiimpi ja hyvää kannattaa odottaa! Tsemppiä loppu-urakkaan, tiedän niin miltä susta tuntuu!

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Sanni, tsemppauksista! Sinä varmaan tosiaan tiedät nämä tuntemukset! Ja jos tänne asti on jaksettu, niin tämähän on loppurutistus vain.. Sitten se pitkä odotus palkitaan!

    VastaaPoista
  3. Voi siellä teidän talo valmistuu, hitaasti mutta varmasti, unelmasta tulee totta! Niin ihanalta näyttää, ja kiva ja ikimuistoinen oli varmasti päivä! Täällä elän mukana unelmassanne ja odotan kovasti minäkin sen valmistumista. Love you <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sisko, välillä ei meinaa uskoakaan, että se valmistuu ja on valmistumassa meitä varten! Ihana, kun olet mukana nyt, olet mukana aina! <3

      Poista
  4. Siellä tulee olemaan niin kiva lasten kirmailla vapaana pitkin pihapiiriä :). Se on ihan parasta. Muistan, kuinka itsekkin pienenä asuessamme maalla oli niin jännittävää kuljeskella tien pientareillä, metsissä, niityillä ja tutkia luonnon ihmeellisyyksiä. Siitä on jäänyt hyvät muistot. Täällä kaupungin liepeillä se ei ole niin mahdollista ja vähän harmittaakin, mutta täytyy sitten vaan tehdä lasten kanssa paljon reitkiä luontoon. Onneksi sitä on kuitenkin aika lähellä. Onnea ja siunausta loppurutistukseen! Me tullaan kyllä sitten kurkkaamaan, kun valmistuu :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä sitä odottaa jo sitä omaa rauhaa ja vapautta, minkä omakotitaloasuminen tuo tullessaan. On tilaa olla ja mennä pitkin maita ja mantuja. Niinkuin itsekin lapsena oli. Toki onhan toisenlaisessakin asumismuodossa ne omat hyvät puolensa ja toisille sopii se. Ja Laura, ootte niin sydämellisesti tervetulleita sitten kylään, yöksikin, kun kotimme on valmis! <3

      Poista
  5. Hei,
    Löysin blogisi toisen blogin kautta ja miten voi miten kaunis blogisi on! Positiivinen ja elämää täynnä. Minä olen samanlainen kaihosielu, jään aina muistelemaan vanhoja liiaksi. Kaipaan kaikkea ihanaa mitä on tapahtunut. Palaan valokuvien kautta lasteni syntymään, lomamatkoihin, nuoruuteen. Ja kaikkea kaiholla muistelen, vaikka nyt juuri on kaikki hyvin. :)

    Minun vanhemmat asuvat myös kauempana, joten sinne tehdään pidempiä matkoja lomilla ja nyt äitiyslomalla. Se on tosi haikeaa, että he asuvat kaukana, eivätkä voi olla mukana arjessa, mutta sitten ne pidemmät pätkät siellä ovatkin kultaakin kalliimpia. Ehkä he jopa tutustuvat lapsenlapsiinsa paremmin, kun viettävät sitten heidän kanssaan 24/7 loman aikana.

    Jatka samaa rataa!

    lukija Nurmijärveltä, lapset poika 3v8kk ja tyttö 8kk :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentistasi! Sanasi kuulostavat niin tutulta, sillä tänäänkin viikkailin tuon huomenna 7kk täyttävän tyttöni pieneksi jääneitä vaatteita pois ja jokaisen vaatteen kohdalla huokaisten palasin niihin hetkiin, kun niitä pikkuisimmallani käytin.. Ja haikeahan se oli. Mutta samalla tuohon haikeuteen sekoittuu se valtava onni ja kiitollisuus tästä kaikesta mm. mahdollisuudesta olla kotona ja juuri viettää pidempiä aikoja maalla vanhempieni luona. Nautitaan tästä arjen aherruksineen!

      Aurinkoisia kevätpäiviä teille ja tervetuloa lukijaksi!

      Poista
  6. Niin se on, hiljaa hyvää tulee :)

    Blogissani on sinulle tunnustus!

    VastaaPoista
  7. Hei.
    Näin sinut siskosi ja lastenne kanssa joskus ostoskeskus Willassa. Kiinnitin huomion lasten lukumäärään ja miten kauniisti lapset oli puettu. Ja miten sievästi he käyttäytyivät! Muistan ajatelleeni, että kirjottaisiko jompikumpi blogia ja voikun löytäisin sen. Eilen löysin, ja ilahduin paljon! Ü Hyvää kevään jatkoa teille ja rakennusintoa! Jään seurailemaan kaunista blogiasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiitos kommentistasi! :) On tullut muutamia kertoja käytyä Willassa, ainakin avajaisissa oltiin yhdessä ja tässä jokunen aika sitten myös. Tosi paljon liikutaan siskon ja lastemme kanssa yhdessä, kun ollaan molemmat kotona tällä hetkellä. Onhan meitä mukavan kokoinen porukka ja välillä menokin sen mukainen, mutta ihana on mennä yhdessä! Kiva, kun löysit tänne blogiini! Meillä on molemmilla omat blogit, jonne tallennetaan elämää muistoksi. Tosin ollaan monesti mietitty, että voitaisiin kirjoittaa blogia yhdessäkin, kun niin paljon tehdään kaikkea yhdessä, mutta toistaiseksi nyt näin. Hyvää kevättä myös sinulle ja tervetuloa toistekin! :)

      Poista