Fiona 1v 9kk

Pieni Fiona-prinsessainen, toinen pikkuinen ihanuus on tänään ollut luonani vuoden ja yhdeksän kuukautta. Niin pieni, niin isokin neiti jo, äidin vauva, nyytti, jonka kanssa juuri kotiuduin sairaalasta ja puin vaaleanpunaisen Hello Kitty-asun päälle. 

Niin hetki sitten tuijotti tummilla silmillään ihmetellen.

Nukutin kantoliinan suojiin tai sujautin Ticketin untavapussin lämpöön ulkounilleen. Ja sitten katsoin molempia tyttöjäni valkeissa tuoleissaan vastakkain ja pienikin osasi istua n. 7 kuukautisena. 

Kului aika, kaunis ja ihana. Tuli uusia juttuja ja yhä enemmän olivat yhtä, tuo pieni ja vähän isompi. Erottamattomat.

 Ja tänään Fiona osaa jo niin paljon. 

Höpötellä, hassutella. Nauraa silmillään. Halaa ja rutistaa, rakastaa ja suukottaa. 

Osaa pitää puolensa, töniä ja tehdä pikkukiusaa eli pärjää elämässä. 

Osaa pyytää anteeksi ja odottaa myös omaa vuoroa. 

Leikkii paljon nukkeleikkejä siskon kanssa, niitä leikitäänkin joka päivä autolla, laivalla, lautalla, ratikalla tai bussilla jonnekin matkustellen, meidän tekemistemme mukaan. 

Isosisko ohjaa leikkiä mahtavalla mielikuvituksella. 

Kerran meikkasin vessassa ja siellä olikin hissimatkustajia lisäkseni muutama muukin, nimittäin kolmet rattaat, viisi nukkevauvaa, Fiona ja Fanny. Hyvin mahduttiin. 

Nämä hetket jäävät mieliin, tälläiset arjen pienet asiat, joille hymyilen vuosienkin päästä. Niin mennä touhuavat äidin pieni ja vähän isompi, ettei ymmärtää voi, miten se aika tähän toi. Kuinka niin yhdessä jo leikkivät, toinen toistaan opettavat ja kaiken jakavat. Miten niin kasvavat varkain, vaikka tiesinhän niin käyvän, ajan nopeaa kulkevan.

Voi, hidasta aika, etten mitään kadottaisi, että kaiken tämän jatkossakin näkisin ja tulevina päivinä pienet asiat kuulisin, ne tärkeimmät. Rakastan niin ja on ihanaa olla mukana kaikessa, nähdä nuo touhut ja kuulla jokainen ajatus. Olla siinä heitä varten. Olla vielä pitkään. Aina. Heitä varten.

Vuosi sitten Muumimaailmassa

Fiona osaa myös paljon sanoja, joista joitakin on on osannut jo kauan, kuten äiti, täti, vauva, ei, joo, kakka, anna, pää, pupu. Sitten tuli auto, auta, piitää= piirtää, tettä=vettä, hauhau=koira, pää, iti, isi, pää=leipää, kissa, täätelöä, aitoa= maitoa. Ja tulee pienen tytön suusta jo lausekin "ei puuoa" = ei puuroa tai "täätelöä, äiti". Oikeastaan toistaa jo melkein kaikkia sanoja, joita kuulee ja päivittäin sanavarasto karttuu. Ihanaa tämäkin, kuunnella pienen tyttöni asioita, noita herttaisia sanoja, joihin pieni kieli ei ihan kaikkiin vielä taivu. 

 Rakastan niin paljon!