Siniristilippu liehuu kauniina taivasta vasten. Pieni pakkanen ja eilenillalla saapunut ohut lumipeite kutsuivat ulos leikkimään, lumikakkuja leipomaan ja kottikärryn kyytiin lunta lapioimaan. Piha täyttyi äkkiä pienistä jalanjäljistä. Punaposkisina palailtiin sisälle lämpimään lounaan äärelle ja valmistauduttiin sitten Josefina-tätin vierailuun. Voi, kuinka rakasta tätiä jo odoteltiinkin kahvipöydän äärelle, leikkimään ja pieniä joulujuttua katsomaan. Varsinkin tuo pienen, oman joulukuusen halusivat kovasti esitelle tätille. Ja illalla kömmittiin sängylle vieretysten ihastelemaan prinsessapukuja.
Ja niin kiitollinen kaikestä tänään! Niin kiitollinen siitä, mitä meillä on. Ja tänään, kun juhlimme itsenäisyyttä, Suomen 94. itsenäisyyspäivää, olen kiitollinen siitä, että Suomi taisteli. Meidän pappakin, joka 17 vuotiaana poikana lähti puolustamaan tätä maatamme. Kyllä se on iso juttu, josta olla kiitollinen. Joka päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti