Kasva rauhassa pikkuinen.
Olet niin kevyt olkaani vasten..
.. ja silti sydämeni kutistuu kokoon painosi alla.
Miten osaisin oikeaan aikaan avata sylin
sinun mennä..
.. kun nyt vain tahtoisin piilottaa sinut
nahkani alle ja siellä suojella maailmalta.
Kasva, pikkuinen, mutta kasva rauhassa
ja anna meille aikaa olla lähekkäin.
Kahdeksan kaunista viikkoa takana pienen ihanuuteni kanssa. Ja vaikka kasvu on ihanaa, kirpaisee jokin sisälläni, kun viikko toisensa jälkeen vaihtuu seuraavaan. Niin nopsaa. Kuinka siitä vastasyntyneestä, pikkuisesta nyytistä on kasvanut yhtäkkiä tuollainen iloinen ja hyväntuulinen vauva, joka niin hymyilee, juttelee, sinisillä silmillä elämää ympärillään seurailee. Valloittaa sydämeni, koko maailman.
Kahdeksan kaunista viikkoa. Täynnä elämää, suurta onnea ja monia ihania, unohtumattomia hetkiä. Syliä, maidontuoksua ja pieniä matkoja suurempaan maailmaan.
Ja kuinka saisin kaikki nämä hetket, sen tuoksut, nuo ilmeet ja ajan rakkaimpieni kanssa syvälle sydämeeni tallennettua, että aina muistaisin.. ♥
Ja kuinka saisin kaikki nämä hetket, sen tuoksut, nuo ilmeet ja ajan rakkaimpieni kanssa syvälle sydämeeni tallennettua, että aina muistaisin.. ♥
Voi sisko, miten on pieni tyttösi niin kaunis ja suloinen. Ja kuinka muistan nuo tunteet, kun joka päivä tuli iloiseksi pienen hymystä, jutteluista, niistä kasvunmerkeistä, joita ympärilleen jakoi, kun viikot vierivät eteenpäin. Samaan aikaan sydämessä aina jokin pysähtyi, joko muuttui pikkuinen nyytti siitä vastasyntyneestä vähän isommaksi, vaikka niin pieni onkin, joko vähän taas osaavammaksi, omanlaiseksi tytöntylleröiseksi. Ja vain mietti, minne katosi päivät, viikot.. Kun on omani jo yksivuotias, vaikka vasta äsken oli kahdeksan viikoin ikäinen <3
VastaaPoista..Ja niin kauniita ajatuksia, siskorakas. Huomenna rutistetaan taas <3
VastaaPoista