Arki. Se on täällä taas. Erilaisena kuin ennen, mutta sellaisena, kun sen kuuluukin. Ja onneksi on hetki vielä aikaa totutella kouluun, eskariin ja päiväkotiin ennenkuin se oma arki alkaa. On aikaa saatella pikkuiseni aamulla, on aikaa ottaa heitä vastaan. Elää hetki sitä arkea, mitä niin kauan ollaan eletty, joka hiljalleen on muuttunut, tulee muuttumaan, kun elämänkulku tuo siihen muutoksia mukanaan. Arki, millaiseksi se sitten muodostukaan, millaista se sitten onkaan, kun oma työni alkaa, sen näkee sitten. Mutta olkoon se edelleen täynnä ihania hetkiä omien kanssa, niitä pieniä arjen asioita, joista onni syntyy. Sellaisena toivon sen aina säilyvän. Ihana arkena, jota muuhun ei vaihtaisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti