Perhehuone, meidän oma pesä
Etsittiin taulusta se meidän tytön puinen korkki..
Viikon ensimmäinen, vaaleanpunainen rusetti ♥
Isosiskot Naistenklinikan puutarhassa kotiinlähtötunnelmissa
Ensimmäisellä matkalla kotiin
Kaikki on niin pientä..
.. ja suloista ♥
Vuorokauden ikäinen pieni tyttö tuhisi vierelläni, kun heräilin perhehuoneen tunnelmissa aikaisen aamun sarastukseen. Käytävältä kuului aamun ääniä ja jossain itki pieni vastasynytynyt. Oli sellainen kaunis hetki, kun yksin hiljaisuudessa join kuumaa teekupillistani ja vain tuijotin tuota vuorokauden ikäistä ihmettäni. Omaa, pientä vastasyntynyttä. Siihen olisi voinut jäädä.. ♥
Mutta jälläännäkemisen riemu oli ylimmillään, kun tytöt saapuivat meitä isin kanssa kotiin hakemaan. Oli lääkärintarkastus tehty ja tyttö saanut omat vaatteet. Lounaan jälkeen tuli hetki sulkea perhehuoneen ovi viimeisen kerran ja jättää se jokin hauras, niin kaunis aika taa. Nyt olimme matkalla kotiin, kohti erilaista, maidontuksuista arkea.
Ihana pieni, niin kovin rakas tätille jo nyt. NIin kauniisti olet vanginnut kuviin kaiken sen, mitä nuo hetket sisällään pitävätkään..
VastaaPoistaNiin, niin suloinen..täällä mummilassa tyttöjen kanssa katsoimme ja niin halusivat paijjata. Ensin paijjattiin Lilian kuvia ja sitten Fanny sanoi, että masuvauvaakin voi kuvista paijjata :) Täältä mummilasta siis rakkaat halitukset tytöiltä, mummilta ja faarilta <3 Niin on rakas pikkuinen. Taivaan Isän suojeluksen alle pienoinen <3
VastaaPoistaSiinä se tummatukkainen pieni nyt on. Vastasyntynyt on maailman suloisin näky ja niin hellyyttävä. Ihana suloinen vauva. Onnea vielä koko perheelle. Ihana, että kaikki meni niin hyvin. Enkeleitä.
VastaaPoistaKiitos, Laura, toivotuksista! Hyvin meni tosiaan kaikki, siitä ja näistä ihanista päivistä kolmen tytön äitinä olen niin kiitollinen! Olisi ihana pian nähdä teitä <3
Poista