Tänään sai uusi kotimme taas rakkaan siskon ja ihania ystäviä yhteiselle lounashetkelle ja iltapäivän kahvipöydän äärelle. Saivat pienet ystävykset kiipeillä tyttöjen uuden kerrossängyn yläpedille ja katsella elokuvaa vieretysten pehmeisiin tyynyihin nojaten. Oli mukava sykyinen päivä, jota yhdessä viettäesämme ei voinut aavistaa, että sen vaihtuessa uuteen olisi Annan masuvauva täällä, luonamme vihdoin.
Alkuillan tunteina lähti Anna ajelemaan Naistenklinikalle ihan vain tarkistamaan masun tilanteen Lucaksen jäädessä meille leikkimään. Mutta sille tille jäi rakas sisko, yöksi osasotolle, josta puolenyön aikaan lähtikin jo kohti synnysosastoa. Lucaksen käydessä nukkumaan sohvamme uumeniin, en minä saanut unta. Soiteltiin siskon kanssa ja sitten uinahdin, mutta vain toviksi..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti